18.5.2016 / Päivä 25
27,1 km / 508,6 km yhteensä (noin 600 kilometristä)
7 legiä (a 50min)
korkeus: 1300 m
sää: aamu -3°C, heikko itätuuli, pilvistä; päivä +6°C, heikko itätuuli, pilvistä ja ajoittain white out; illasta näkyvyys vaihtelee
sijainti: N 65,8799 W 039,2872

Vastapäinen mies

Reissu täällä jäätiköllä lähenee loppuaan ja kohta alkaa paluu ihmisten ilmoille. Tässä jo hieman sitä fiilistellen.
Muutama päivä on siis tarkoitus viettää perillä aikaa paikallisessa kylässä. Saa nähdä kuinka sitä sopeutuu. Mahtaako sitä esim. osata syödä ruokaa sivistyneesti ravintolassa lautaselta, kun on kuukauden lusikoinut kuin villimies Jaakon kanssa kilpaa pöperöä tukka pystyssä suoraan kattilasta.

Ja sitten vessaan mennessä kaipaa varmaan aluksi vanhasta tottumuksesta lumimontun kaivuuseen lapiota mukaan. Majoituksen huonekin tuntunee varmasti tolkuttomas ti liian suurelta, kun on kuukauden asunut sujuvasti 3,5 neliön matalassa majassa, kahdestaan! Nopeinta sopeutumista toivon kuitenkin siihen, että opin heräämään aamuisin ilman vieressä tuhisevaa parrakasta miestä. Muuten ei kyllä hyvä heilu!

Mutta vielä pitää mm. selvitä lopusta piteraq-myrskyriskialueesta, välttää railot, päästä jäätiköltä alas, toivoa että löytyy loppuun asti lunta ahkioiden alle, välttää jääkarhut ja päästä jään reunalta paikallisen Görgenin venekyytiin.

Henkilökohtaisen riskianalyysini mukaan suurin riski itselleni tässä vaiheessa on jääkarhut, koska olen alkanut naamaltani muistuttaa päivä päivältä enemmän hyljettä. Samanlaiset viikset, auringon käristämä laikukas iho ja lisäksi olutpuutos on aiheuttanut voimakasta hiusten lähtöä. Ja jos näen jääkarhun, niin hyljemäisen ulkonäön viimeistelee ympäripyöreät silmät.
Joten vaikka hiihtävä hylje lieneekin karhulle vie lä uutta, niin pitänee hiipiä hissukseen naama tiukasti hupun sisällä piilossa, jottei karhu tee meikäläisen osalta väärää lajimääritystä.

Tänään hiihdettiin lämpimässä, osin sumuisessa whiteout kelissä. Päivän lopulla saatiin jo rannikon maakin ekaa kertaa näkyviin! Tuntui muuten hyvältä! Heti perään nähtiin lumella jääkarhun jäljet. Se ei tuntunut ihan yhtä hyvältä.
Niin ja tänään meni 500km rikki! Eli ihan mielellään vois tehdä päivisin jo jotain muutakin, kuin kiskoa hiihtäen pulkkaa…

Lauantaina piti tulla jään reunalta venekyyti Tiniteqilaaqiin. Eilen kuultiin, että suunniteltu jatkokyyti eli koiravaljakkokyyti Tiniteqilaaqista Tasiilaqiin ei onnistu, koska ei ole lunta… No, toisaalta merikin on kuulemma auki, joten suunnitelma on nyt mennä lauantaina veneellä Tiniteqilaaqin sijasta suoraan Tasiilaqiin. Saimme eilen venenoutopaikan koordinaatit ja suuntaamme nyt aiempia suunnitelmia selvästi etelämmäksi. Hiihtomatkaa on noutopaikkaan jäljellä enää 43km! Alkaa siis näyttään varsin hyvältä.
Noinkohan tässä käy, että entinen Forssalainen hulttio, nykyinen Naantalin lurjus vaan hiihtää tän maailman toiseksi suurimman jääkökkäreen yli.

Tässä on pari vuotta enemmän tai vähemmän valmistauduttu tähän reissuun ja moneen asiaan oli varauduttu. Lauantain telttasauna Grönlannissa oli kuitenkin jotakin, mitä en etukäteisvalmisteluissa ollut ottanut millään lailla huomioon. Matkaan olisi muuten lähtenyt mukaan mm. pesusieni ja tietenkin kuivattu vasta! Siitä tulikin mieleeni ainoa vitsi, joka kuultiin tällä kuukauden kestäneellä reissulla, eli:

Mikä on omituinen näky saunassa?

– Vastapäinen mies

Reissun paras varuste on muuten äidin kutomat villasukat. 500km ja edelleen kuin uudet. Toinen varustekäyttöön liittyvä asia: Ollaan menty Jaakon kanssa koko reissu käyttäen vain yhtä keitintä. En olis lähteissä ihan heti uskonut.

Jos aikataulu pitää, niin tämä on omalta osaltani viimeinen blogi täältä jäätiköltä.
Kiitän kaikkia tsempistä, sekä blogin kommenteista ja siirryn mielikuvissa jo nyt Tasiilaqin ensimmäisen huurteisen äärelle.

– Tero ”Tuborg” Lähde, alias Lurjus

Loppuun juomaresepti:

Jäätikkömiehen lonkero

– 8 dl kylmän haaleaa vettä
– puoli pussia hart-sport sitruunan makuista jauhetta
– sekoita ravistamalla
– lisää kaksi lorausta pöytäviinaa
– juo kerralla ja odota vaikutusta teltan kattoa tuijotellen

PS. Terveiset Huippuvuorten ”mökkinaapurille”. Kun tulet kesällä rosvocuppiin, niin parempi ettet laitta oluita edes mökin pihavarastoon. Ihan saletisti sun tuurilla vähintään joku murray-ruohonleikkurin bensakannu pilaa nekin eväät.

PPS. Blogin kirjoituksen ja lähetyksen välissä leiriin hiihti norjalainen retkikunta. Ouslandin firman ensimmäinen porukka (lisäksi pari vielä takana ja kuulemma yksi porukka on vielä norjassakin, mutta kun länsirannikko sulaa silmissä, niin taitavat jäädäkin sinne). Porukallanoli kaikki hyvin, oppaalla ja kihlatulla sormukset sormessa. Jatkoivat alaspäin ja menevät perjantaina Isortoqin pikkukylään.

PPPS. Kolmikko korkkasi äsken tänne raahaamansa jätskin…

Kuvassa: Maskotti

Retkikunnalla kaikki hyvin.

9 Kommenttia

  1. Jäätelöstä tulikin mieleen, että miltähän se Niinan mukaansa ottama kuivattu jäätelö maistui jos on vielä sen syönyt?

    Hyvää loppumatkaa koko koplalle.

  2. Moikka!
    Muistatko Tero mistä se”vastapäinen mies” tuli?
    Se oli se unohtumaton juhannus vuonna papu Paraisilla…
    Hyvää loppumatkaa?

  3. Hyvää loppumatkaa lurjukselle ja muille! Muista että loppusuoralle saa parhaan vauhdin toisen peesistä 😉 Kukat voi hyvin, mutta liemet loppu!!!

  4. Uskoisin, että Teron naaman nähtyään, jääkarhu poistuu kiltisti takavasemmalle… ?

    Muista, että Ruskapoika hiihtää viimeisen päivän pelkästään tasatyönnöin!

  5. Terve! Danila tässä! Hyvää loppumatkaa kaikille! Niina! Tänään menin Kuruun harjoittelemaan GPS juttuja ja paljon muuta! Näyttöni on 31 pvä! Pusuja ja Pupuja !!!

  6. Jes, mahtavalta kuulostaa reissunne saunoineen kaikkineen :)! Hieno nojatuolimatka ollut toistaiseksi, menköön siis loputkin matkasta hyvin. Harmi, ettei valjakkoajelu onnistukaan – vaikka eiköhän siellä veneessäkin matka joudu ja hienot maisemat vaihdu.

    Terveiset koko porukalle ja erityisesti Tomille. Ehdittiin jo pohtiakin keskenämme, milloin Tomi lähtee Grönlannin ylitykseen. Oli hyvä haastattelu radiossa =)!

  7. Hienoa tekstiä taas kerran! Rosvocuppiin olette tervetulleita kaikki te tietenkin. Mutta siellä joku voi joutua yöpymään lauluautossa, että eihän niinhuonoa majoitusta kukaan kestä, saati teltassa nukkuisi heinäkuisena yönä..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *