Päivä 4
7.5.2015
Sijainti: N 64.54322° W 015.69704°
Matka: 0km (linnuntietä)
Korkeus: 1208m
Legit: 0
Sää: -5°C, pohjoistuuli 12-18m/s, tuiskua

Kaikki on täällä. Vanhoja retkituttuja: Jaakko, Jouni ja Roope. Kuinka ollakaan, tavattiin taas täällä jäätiköllä, mikä sattuma. Uusia tuttavia: sademetsän kanssani jakava Frida sekä Eero, Juhani, Anne ja Juha. Olkaa rauhassa kotijoukot, me puolustamme täällä pohjoisen rajaa. Biljoonat lumikiteet yrittävät pyyhkäistä meidät etelään, mutta pidämme linjan aseinamme lumivallit, jääkiilat, hakut, puukot ja puntarit.

Tiedustelija-Eero lapioi aamulla tiensä ulos poterostaan todeten pohjoisen tulevan koko 15 bofortin voimalla, se tarkoittaa asemasotaa tälle päivälle. Mutta huomenna lähdemme taas länttä kohti Prinssi-Jacobin johdolla. Maskein varustautuneina pyrimme selviytymään valkoisesta, joka vaanii kaikkialla ympärillämme. Kolmeen päivään emme ole nähneet mitään muuta. Nuo muotoaan muuttavat pyörteilevät huurteiset pirulaiset tunkevat tikarinsa kaikista raoista pyrkien ihollemme huolimatta Sastan panssareistamme. Tavoite säilyy kirkkaana mielessämme, länteen. Lisää Game of Thrones juonipaljastuksia myöhemmin.

Täällä on kaikki. Samat 9 jannua taas pystyttäneet tupansa vieri viereen. Turvallista ja hyvä olla. Puss och kram! Tekniset tiedot Jaakolta. T. Fiba

Täällä on kaikki, osa 2, hiihtämässä Singaporessa.

Pari päivää ennen lähtöä vappuaattona kaverini, jälleen kerran, epäili harrastukseni mielekkyyttä, lähteä ”keskelle ei-mitään” ponnistelemaan alkeellisissa oloissa… En osannut vastata, koska en ymmärtänyt kysymystä. Missä on se ”kaikki”? Singaporessa on korttelin kokoisia lähiöitä, joissa saa kaikki palvelut matkustamalla hissillä; koulu, päiväkoti, kauppa, työpaikka, miljoona naapuria, kuntosali, kaikki on siellä. ”Kaikki” täytyy siis tarkoittaa tiheyttä, jossa on paljon jotakin.

Olin lähdössä 2 viikoksi Islantiin, 10:ksi päiväksi Euroopan suurimmalle jäätikölle mukavassa porukassa nauttimaan luonnosta lähietäisyydeltä. Olin iloinen mahdollisuudesta päästä tänne, laajentaa maailmankuvaa ja elämäpiiriä, päästä pois omalta tontilta. Kotiin paluu on sitäkin mukavampaa. Täällä on kaikki: mangoa, taatelia, Lindtin pähkinäsuklaata, hirvipataa, savulohta ja pekonia, Täällä on asumus, jossa levätä ja kokkailla niin kuin Frida tuossa äskettäin päätti uittaa lasien suojapussia kanttarelli-pekonikeitossa, läheistä seuraa, hajun kanssa. En ole vielä kokenut pahaksi olla täällä, missä on kaikki. Hiljaisuutta ei ole, tuulen jatkuvaan ujellukseen alkaa pikku hiljaa tottua. Valkoista on, paljon. Lumihiutaleita on enemmän kuin Singporessa asukkaita. Kuntosalikin on, hiihtokoneeseen jonotetaan.

– Paula

(Päivän kuvassa lapiopartio JoRo vartiovuorollaan taistelemassa valkoista vastaan, mokoma yrittää illan lähestyessä koukata luoteen puolelta.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *