5.5.2019 / Päivä 0
0 km
0 legiä
korkeus/elevation: 0 m
sää/weather: koko päivä +0-+10 C, kaikenlaisia säätilo pl. pyörremyrsky
sijainti/location: Höfn, https://my.yb.tl/hankalajatka

Päivä vietettiin autossa kruisaillen Reykjavikista Hoffelliin/Höfniin muutaman pysäyksen taktiikalla. Tutustuimme mm. kuvassa näkyvään "johonkin" fossiin (niitä on täällä monta, ei voi muistaa kaikkien nimiä. Jokatapauksessa paikka jossa parveili lukuisia selfie/belfie-kuvaajia). Allaoleva hieno panoraamakuva on Ninnun käsialaa kyseisestä paikasta.

Täytyy myöntää että harvoin pääsee näkemään näin hienoja ja jylhiä maisemia.

Perille pääsimme puoli seitsemän aikaan illalla ja välppäsimme kamat jäätikkökuntoon, sen reunamille siirrymme huomenna klo 10 lähtevällä kuljetuksella. Seuraava päivitys tuleekin satelliittiyhteyden yli jäältä. Retkikunnalla kaikki hyvin ja paketissa!

We spent the day by driving from Reykjavik to Höfn, with few pitstops. One of them was from place called "some" foss, captured by Ninnu in panorama-picture.

Must say sceneries in general are magnificient.

Arrived to our Hostel around 18:30 and put our gear together. We will start tomorrow 10 AM with Jeep drive to the source of glacier. Next update will be sent from ice over the satellite connection. All well with expedition!

VL

2 kommenttia julkaisussa “Reykjavik-Höfn

  1. Kossu

    Moro!

    Onko tulossa minkäänlaista retkikunnan esittelyä?

    ps. Sanni lähettää terveisiä Tainalle ja Harrille.
    pps. Kossu lähettää terveiset kaikille tutuille reissussa.

    Muokkaa
    Vastaa
  2. Jussi

    Vesan, jo kolmenkymmenenkolmen vuoden takaa hyvin tuntemana ystävänä, on velvollisuutenani hieman varoitella retkikuntaanne. Luomala saattaa hiihtää leppoisasti Vatjanokullin jäätiköllä ahkio perässään. Mutta sitten, jos pito suksien pohjissa voittaakin luiston, tasaisella, saattaa hän aloittamaan kiroilun. Sukset lentävät kaaressa sinne sun tänne. Ja siinä vaiheessa, kun Vesa on menossa retkikirveensä kanssa pilkkomaan suksiaan polttopuiksi, on retkueen naispuolisten vaeltajien syytä mennä lepyttelemään Vegeä. Kyllä se siitä rauhoittuu. Sille pitää vaan sanoa, että mennääns nyt teltan absidiin keittelemään vähän teetä ja ahkiosta saat suklaata! Toivisin muuten, että Vesa kertoisi teille retkikunnalle jonain iltana, minkälaista se oli, kun Vesku retkueen johtajana lokakuussa 2008 johdatti meidät keltanokat Norjan puolelta Haltin huipulle ja Suomen puolelle tuvalle. 😉 Minä luotin retkenjohtajaan ja kun siellä pimeydessä 1200 metrin korkeudessa joka askeleella jalkani, jotka upposivat nivusia myöten hankeen, huusin retken johtajalle (Vesalle), mitä teen Vege, mun molemmat takareiden kramppaa, katsoi Vesa mua taaksepäin rinteessä ja huusi: -En minä tiedä, syö lunta!!

    Muokkaa
    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *