Viime viikonloppu vierähti Vaiskan ja Korpijaakon Toiminta erityistilanteessa –kurssilla. Puolikas päivä vietettiin sisätiloissa teorian parissa käyden läpi jäätikköturvallisuutta sekä varusteita. Teoriaosuus kohtalokkain esimerkein korosti sekä suunnitelmallisuuden, ennakoinnin että maaston tarkkailun tärkeyttä.

15-02-07EOS 6D9442_600

Jäätikön anatomiaa

Iltapäivällä homma jatkui telttojen pystytyksen treenaamisella: aluksi ilman lumitykkejä ja seuraavaksi tykkien kanssa. Lisähaastetta toivat irtoilevat sivuharukset, vähäinen lumi ja tuulenpaineesta avautuvat ovet, mutta kyllä ne teltat nousivat tuulessakin, joskin 3-4 henkilön voimin. Asia oli itselle tuttu jo aiemmasta, mutta haasteita tuli eteen pääasiassa kommunikoinnin kanssa. Kaveria ei kuule vaan kommunikointi tulee hoitaa muuten. Uusien ihmisten kanssa näitä merkkejä ei tullut heti sovittua, joten ensimmäinen pystytys meni luovasti. Muutamien pystytysten jälkeen päivän viimeisenä ohjelmanumerona oli iglun rakentaminen. Keväinen sää teki lumesta kuitenkin märkää ja raskasta, jonka vuoksi teimme vain ensimmäisen kierroksen valmiiksi. Pakkaskelejä odotellessa…

 

15-02-08EOS 6D9458_600

Eteneminen Piolet-jotain-jotain-tekniikalla

Lumitykkipuhuri muuttui ihan luonnolliseksi puhuriksi sunnuntaina, mutta se ei menoa haitannut, vaikka välillä hidasti. Self arrest, hakun käyttö, kömyäminen railosta ja lumivarmistusten tekeminen – niitä mm. treenattiin. Aiemmin railosta kipuaminen on testiolosuhteissa tehty ilman suksia, mutta tällä kertaa sukset olivat jalassa ja sauvat kädessä. Lopuksi leikittiin vielä piilosta piippareilla. Kaikki lumeen hautautuneet löydettiin, vaikka välillä vehje teetti kävelylenkin ennen uhrin luokse menoa.

15-02-08EOS 6D9481_600

Vuoden trendilaji: suksiseinäkiipeily

15-02-08EOS 6D9502_600

Piip-piip, missä olet?

Vaativien, ja miksei myös vähemmän vaativienkin (talvi)reissujen turvallisuuden edistämiseen kannattaa käyttää aikaa ja ajatusta. Ei ole vain yksi tai kaksi retkeilijää, jotka ovat tehneet viimeistä matkaansa aliarvioituaan sään tai yliarvioituaan omat voimansa. Skenaarioajattelu auttaa, mutta myrskyn voiman ymmärtäminen (ja milloin pystyy vielä toimimaan ja etenemään), järkevien, turvallisten ja toimivien toimintatapojen tunteminen sekä niiden ennakolta treenaaminen antavat parhaat mahdollisuudet selviämiseen. Tosi tilanteessa pelkkä teoriapohja lämmittää vain vähän, kun taas toistojen avulla päähän taottu toimintatapa auttaa tekemään järkeviä ratkaisuja. Kurssilta saa toimintamallit ja pääsee kokeilemaan niitä, mutta rajallisen ajan vuoksi kaikkea ei voida hioa viimeiseen asti. Vastuu jääkin jokaiselle itselleen treenaako vai ei. Seuraavaksi siis lähirinteeseen heilumaan hakun kanssa.

Teksti: Nina Teirasvuo
Kuvat: Jaakko ”Korpijaakko” Heikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *