Perjantai-iltana jääkarhun jäljillä

6.4.18 / Päivä 15
23,0 km (linnuntietä 13,1 km…)
10 legiä (, josta n. 3h 30min ahkiojumppaa)
korkeus: 2 m
sää: aamu -30°C, kirkas, tyyni; päivä välillä hiki, sitten kylmä, varjoisa, tyyni; ilta -26°C, aurinkoinen, tyyni
sijainti: N 79,05470° E 016,30197°

Perjantai-iltana jääkarhun jäljillä

Perjantai alkoi leppoisasti kahden ja puolen legin loivalla alamäellä. Päädyimme osittain jään ja osittain vähäisen lumen peittämään solaan, jossa tehtiin päätös ahkioiden ja suksien yms. sälän siirtämisestä edemmäksi kantohommina. Lumi ei riittänyt hiihtämiseen.

Käsittämätöntä, että mies- ja osittain myös naistyövoimana siirtyivät Svalbaardien kantamukset lopulta vaiheittain jäisten kiviröykkiöiden yli sinisen jään rantaan, jossa voipuneet ”roudarit” söivät ansaitun myöhäisen lounaan. Tästä alkaisi nyt se ”all in”, josta taannoin blogissamme mainittiin eli varmaa ei ole, kuinka tästä eteenpäin päästään eli onko reitti ja lumi- ja jäätilanne puolellamme. Edellä mainitusta kivikosta joukkueemme kuitenkin selvisi hikisesti 6-0.

Upea iltapäivän aurinko ja lauhtuva sää saattelivat meitä kohti Ausfjorden-vuonoa, jota seuraavaksi jännitimme- olisiko ranta tarpeeksi jäässä hiihtääksemme sen reunaa edelleen suunnitelmamme mukaisesti. Naalin ja poron jälkien lomassa suksiessamme rantaviiva häämöttyi jäisenä! Vielä ennen jäälle uskaltautumista Jaakko testasi jään turvallisen paksuiseksi. 6-0 edelleen, toistaiseksi.

Täytyy todeta, että perjantai-illan hiihtohetki aurinkoisella vuonon jäällä osoittautui yhdeksi reissun upeimmista kokemuksista (ja upeita on ollut kyllä kosolti!). Meitä ympäröivät mahtavan jylhät huiput ja rantojen lumikinosten päällä väreilevä ilma loivat fiiliksen, että ollaan ihan kuin jossain luontodokumentissa, mutta livenä! Silmä alkoi luontaisest i etsiä valkoista liikkuvaa hahmoa jäällä ja rannoilla. Vielä ei havaintoa jääkarhusta ole, mutta useat jääkarhun jäljet nähtiin! Isojen tassujen jäähän ja lumeen sulattamat jäljet olivat myös vaikuttava kokemus. Me ollaan täällä karhujen olkkarissa, siksipä jääkarhuväijyä pidetään jälleen tänä yönä. Ennen oman väijyvuoron alkamista sulattelen nyt lunta teltassa. Mitä jos illalla tai yöllä näenkin kiikareilla Huippuvuorten valkoisen valtiaan?

– Jonna

Kuvassa: Hiihtovaeltamisen riemua! (Kuva: Korpi-Jaakkl)