Tai ei ihan, mutta edistystä on tapahtunut etelässäkin. Järvet ovat alkaneet jäätymään ja tänään on hiukan sadellut luntakin, huomenna ilmeisesti reippaasti lisää lumi-infernon muodossa – hyvälle näyttää etelän kurssien osalta! Reilu viikko sitten pyörähti virallisesti talvisesonki käyntiin, kun Syötteellä pidettiin kauden ensimmäinen johdatus-kurssi. Saatiin nautiskella talvisesta maisemasta pikkupakkasessa. Illalla tahmakeli hidasti menoa ja laitettiin teltat pystyyn hiukan suunniteltua aikaisemmin. Seuraavana päivänä tehtiin osallistujien toiveesta ekstralenkki kauniissa kynttiläkuusimetsässä ennen tiukkaa ylämäkeä Syötteen huipulle. Jos ei hiki tullut muuten hiihtäessä, niin viimeistään viimeisessä rykäisyssä saatiin lämmöt kohdilleen.

Kärki johdattaa joukkiota kohti Syötteen huippua

 

Kurssien lisäksi helmikuun puolella starttaa viikon mittaiset vaellukset, joista Haltille ja Sarekiin mahtuu enää yksi onnellinen. Kebnekaisen, Karoliinireitin sekä kolmen valtakunnan hiihtovaelluksille on vielä tilaa. Näistä uutuutena tälle talvelle on Kolmen valtakunnan kierto. Kierto starttaa Kilpisjärven kylältä, josta hiihdetään kolmen valtakunnan rajapyykin kautta jyrkkäpiirteiseen Isdalenin laaksoon. Takaisin ei tulla omia jälkiä vaan Duoipal-tunturiylängön kautta. Alue on todella upea ja vaihteleva: suomalainen tunturimaisema kohtaa norjalaiset terävähuippuiset vuoret.

Terävät huiput tervehtivät vaeltajaa Norjan rajalla

 

Mitäs muuta… Huippuvuorten ja Grönlannin retkikuntien valmistelut on aloitettu ja piakkoin pidetään näiden harjoitusviikonloput. Tavoitteena on varmistaa retkikunnan valmius: retkikunnan jäsenet viimeistään tässä kohtaa tutustuvat toisiinsa, kerrataan retkikuntaan liittyvät rutiinit ja tsekataan, että varusteet ovat kunnossa. Aika pitkälti retkikuntiin valmistautuminen on telttakuntakohtaista puuhaa, joten on mukava nähdä koko porukallakin. Täytyy alkaa itsellekin ruokalistaa kokoamaan, kun aivan normaaleilla ruoka-annoksilla ei ulkona pärjää. Eikö joku voisi keksiä sitä ihmepilleriä, jonka voisi huuhtaista vesitilkalla kitusiin joka päivä? Toisaalta perunamuussijauhelihamössö vertautuu guorme-ateriaan hiihtopäivän jälkeen lämpimässä teltassa. Siitä jo haaveillessa.

Nina / Avotunturit-tiimi

2 Kommenttia

  1. Sä oot Nina ihan väärillä jäljillä. Tollanen pilleri olisi ihan kamala keksintö ja eikö ne pussimuonat aika lähellä sitä ihmepilleriä jo olekin. Kyllä tuore leipä ja maukkaat alkuperäisistä kuivatuista aineista tehdyt ruuat herkullisine jälkiruokineen pitää jäätikkövaeltajan suksillaan. Hyvä ruoka, parempi mieli…

    1. Olen, Kari, ihan samaa mieltä! Kyllä ruoka on olennainen osa retkeä. Eikä tarvitse edes olla gourmet-ruokaa. Jo pelkkä perunamuussin syöminenkin on mukavaa! 🙂
      – Jaakko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *