Kirjoittaja ei ole äärimmäisen kiinnostunut varustepuolesta retkeilyssä vaan suhtautuu varusteisiin välttämättömänä resurssina, joka mahdollistaa liikkumisen ja oleskelun ennakoiduissa olosuhteissa. Kun olemme lähdössä ulkoilemaan kolmeksi viikoksi arktisiin olosuhteisiin, varusteiden valintaan ja sopivuuden testaamiseen on syytä jo hengissä säilymisen vuoksi vähintään hieman paneutua. ”Matkatoimisto” onneksi auttaa tässäkin asiassa ja suosittelee vuosien saatossa toimiviksi todettuja kamppeita sekä toimittaa Avotunturit-kaupan kautta erikoisvarusteita, joita voi olla muualta vaikea hankkia.

Teltta on tärkein yksittäinen varuste.

Kaikki pullot ja putelit mukaan lukien otamme matkaan noin sata erillistä varustetta. Valtaosa on henkilökohtaisia pukeutumiseen, liikkumiseen ja huoltamiseen liittyviä. Noin kolmannes kamppeista, telttailuun ja ruuanvalmistukseen liittyvät, jaetaan telttakunnan kesken. Perusavotunturivaruksen lisäksi Huippuvuorilla tarvitaan muutamia erikoisvarusteita, joista henkilökohtaisia ovat jäätikköturvallisuuteen liittyvät jääraudat, hakut ja haat. Lisäksi koko retkikunnan kesken jaetaan joukko erikoisvarusteita: viestintälaitteet, ensiapulaukku ja jäätikkö- sekä jääkarhuturvallisuusvarusteet. Retkikunnan varusteiden määrä riippuu siis lähinnä matkakohteesta, kesto ei juurikaan vaikuta; liner-sukkia ja lyhyitä kalsareita voi ottaa kolmen viikon reissuun toiset parit.

Varusteiden punnitusta 22.2.2015.

Kirjoittajalle kävi jo Avotunturit johdatusviikonlopun jälkeen selväksi, että retkikuntaan osallistuminen on tavoitteena ja teki kevään 2013 Sarekin vaellukselle tarvittavat varustehankinnat isomman kaliiberin mukaisesti. Ennen Huippuvuorten reissua hankittavaksi jäikin varsin kohtuullinen määrä kampetta.

Hieman yllättäen vain kaksi talvea vanhat monot tulivat laduttoman taipaleensa päähän kuluvana talvena. Kyseistä monoa oli aikoinaan suositeltu, mutta malli oli vaihtunut tuolla kaudella ja osoittautui edeltäjäänsä heikkolaatuisemmaksi. Hiihtäjän kannalta monon mallin vaihtaminen juuri ennen pitkää reissua on riskaabelia hiertämisongelmien takia. Koska nyt ei ollut takuuvarmaa suositusta, kirjoittaja lähti testaamaan hiihtoporukoissa vähemmän tunnetun ruotsalaisen merkin uutta mallia. Hehkutus irroitettavalla huopavuorella rakennetusta monosta on johtanut siihen, että kyseistä uutuutta on nyt lähdössä mukaan toinenkin pari. Sisäänajon perusteella on epätodennäköistä, että mono aiheuttaisi kantapäiden hiertymiä kuten eräs italialainen esikuvansa.

Jotta kaikilla on asianmukaiset varusteet hankittuina ja ne tulevat myös pakatuksi reissuun, olemme laatineet yksityiskohtaiset pakkauslistat. Listat on jaettu retkikunnan kriittisen tarkastelun kohteeksi. Kun alustavat listat varusteiden painoineen laaditaan hyvissä ajoin, ehditään vielä viilaamaan yksityiskohtia. Kirjoittajan listaamat kamppeet painavat 49868 grammaa.

Varusteiden lisäksi kannamme kaiken retkellä tarvittavan kehon ulkopuolisen energian. Ruokaa pakataan ahkioon noin kilo päivää kohti ja keitinpolttoainetta 25 l kahden hengen telttaa kohden. Retken alussa on siis 33 kg kulutustavaraa pulkassa. Polttoaine ja osa ruoista ostetaan Longyearbyenistä, sillä matkatavaroiden painoraja lennolla on 75 kg matkustajaa kohden. Kun sukset ovat jalassa ja hiihtovaatteet päällä, kirjoittajan pulkka painaa lähdössä arviolta 77 kg. Se on kamerakaluston verran hiihtäjän elopainoa enemmän. Riittääkö skineissä pito? Hartiapidolla ei Lomonosovfonnalle nousta.

Keitinlaatikko, kokolattiamatto, kattovalaisin, maistelulasi, leiritossut, ym. tarpeellisia varusteita.

Tilapäinen elämä puuttomalla seudulla talvioloissa teltassa ei välttämättä ole aivan niin askeettista kuin moni kuvittelee. Kun kevään toinen suomalainen hiihtoretkikunta avasi aiemmin varustesysteemejään yleisölle, totesi eräs kokenut retkeilijä: ei ne olekaan kovia jätkiä, ne on vain kovassa kunnossa.

Teksti ja kuvat: Marko Takanen

2 kommenttia julkaisussa “Huippuvuorille! Osa 2: Varusteet

  1. Lauri Hilander

    Hieno homma että Huippis-retkikunta täräyttelee blogeja ilmoille, on kovin mukava lueskella tällaisia! Varsinkin kun oman reissun tavaravuori on kovassa syynissä par aikaa.

    Tuleeko teiltä reissusta päiväkirjapostauksia eli pääseekö nojatuolimatkailemaan? Miten teidän reissupäivät asettuu, jos nuo 1.-24.4. päivät pitää kutinsa niin saadaan nauttia teidän postailuista hetki ennen omia töhistelyitä. Pitänee sopia herra Heikan kanssa jonkinmoiset Iridium-treffit johkin sopivaan saumaan 😉

    Muokkaa
    Vastaa
    1. Korpijaakko Kirjoittaja

      Toistaiseksi tietoa valmisteluista ja sen sellaisesta tulee viikoittain. Reissun päältä kuulumisia tulee päivittäin ja etenemistä voi seurata karttapohjalla. Näistä lisätietoa tulevassa kirjoitelmassa.

      Reissupäivät tosiaan puuttuvat tekstistä! Ne ovat siis 1.-24.4., josta 2.-22.4. maastossa. Ehditte seurata pääosan reissusta ja valmisteluiltanne ehdittet.

      Turvallista matkaa Grönlantiin!

      Muokkaa
      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *