Ei jääkarhuja, ei laivaa?

18. päivä
2 legiä
5 km
Sää: -8C, pilvinen, kylmä tuuli
Sijainti: Hotellin baari, Pyramiden, Huippuvuoret

EI JÄÄKARHUJA, EI LAIVAA?

Yö sujui tuulessa väijyen ja väijyjen välissä nukkuen. Karhuja ei näkynyt, mutta satunnaiset myrskylinnut ja yksittäinen naali piristivät pitkiä väijyvuoroja.

Aamulla pakkasimme teltat ja ahkiot viimeistä kertaa ja suuntasimme sukset niemenkärjen ympäri Pyramidenin vanhaan kaivoskaupunkiin. Mahtipontinen kaivoskaupunki seisoo rapistumassa Neuvostoliiton kulta-ajan muistona keskellä tundraa. Ihan tyhjillään kylä ei taaskaan ole, vaan sitä asuttaa tällä kertaa kahdeksan työntekijää, joiden voimin myös baari ja keittiö olivat auki.

Ja kyllä se aamun ensimmäinen maistui hyvältä! Kyllä Hemingwaykin sen tiesi! Perään otettiin aikaisena lounaana borsh-keitot kyytipojan kera. Nekin maistuivat hyvältä lähes kolmen viikon pussiruokakuurin jälkeen.

Tätä blogia kirjoitetaan Pyramidenin baarin nahkasohvalta ja mielessä pyörii kotimatkan ensimmäinen etappi: Nimittäin se, miten se suoritetaan? Laivakyyti Pyramidenin laiturista maalikylille on tilattu, maksettu ja sovittu, mutta laivan oltua toista viikkoa telakalla moottorivian vuoksi, on jää ottanut vallan, eikä laivalla ole välttämättä satamaan asiaa. Yrittävät kuitenkin jään läpi.

No, otamme rennosti ja odotamme. Hotellin yläkerrassa vanha tuttumme Sasha päivystää kiikareiden ja VHF:n kanssa laivan liikkeitä. Jos laiva ei pääse jäästä läpi, loppuu palautusjuomien nauttiminen tähän ja siirrymme samantien suksille ennen kuin paatti karkaa horisonttiin…

Hiljalleen rentoutuvan retkikunnan puolesta,

– Korpi-Jaakko